Esittelyssä uusi hallintopäällikkö

Turun Kaupunginteatterin johtoryhmässä otti helmikuussa paikkansa Kristiina Norri, jolle työ hallintopäällikkönä avaa ihan uuden näkymän teatterin kulissien taakse.

Miten uusi työarki teatterilla on lähtenyt käyntiin?
Vauhdikkaasti on alkanut kolmella perehdytysviikolla ja nyt olen omillani toista viikkoa. Vielä hymy irtoaa.

Mistä tulit teatterille?
Työskentelin aiemmin Grano Oy:n henkilöstöpäällikkönä. Noin 900 henkilöä työllistävässä sisällöntuotantofirmassa minun tontilleni kuuluivat esimerkiksi palkka-asiat ja työsuhde-edut. Toiminta levittäytyi ympäri Suomen, joten tein siellä viimeiset kolme vuotta etätöitä Teamsissa. Nyt on oikein virkistävää olla toimistolla, tykkään tulla tänne töihin.

Miksi meillä työskentely kiinnosti?
Monipuolinen työnkuva kiinnosti heti. Teatteri on niin keskeinen asia Turussa ja sen maailma minulle uusi. Olen käynyt teatterissa vain katsojana, ja halusin nähdä kulissien taakse.

Millaisena näet oman roolisi teatteritalossa?
Koen, että tämä on keskeinen tukitoimintorooli. Olen monessa mukana, mutta työtaustani takia HR-puoli painottuu varmasti.

Mitä työnkuvaasi sitten käytännössä kuuluu?
Pääpaino tehtävässäni on ehdottomasti henkilöstöhallinnossa, yli puolet työstäni on henkilöstöasioita sekä niiden kehittämistä. Lisäksi tärkeitä osa-alueita ovat mm. budjetointi, erilaiset hallinnolliset sekä taloushallinnon tehtävät, jotka Turun kaupungin omistajuuskin määrittelee.

Ketkä ovat lähimpiä kollegojasi?
Ensisijaisesti johtoryhmä, esihenkilöt ja oma tiimi. Hr:n edustajana näen, että koko teatterin henkilökunta on minulle läheisiä kollegoja ja toivon jatkossa paljon hyvää vuorovaikutusta ja keskusteluja.

Oma suhteesi teatteriin?
Käyn katsomassa paljon teatteria laidasta laitaan. teatteri on siis tuttu katsojan näkökulmasta, mutta poikani on ollut mukana eri harrastajateatterien toiminnassa pitkään, eli äitinä saan myös jännittää vähän katsomossa.

Ikimuistoisin esitys?
Montahan niitä on, mutta yksi varmaan ikimuistoisimmista on ensimmäinen näkemäni teatteriesitys pienenä ekaluokkalaisena Porin Teatterissa. Lastennäytelmän nimeä en nyt muista, se oli joko romu- tai riemuralli, jossa autohahmot seikkailivat. Teatterisali oli niin upea, että ajattelin heti teatterin olevan ihana paikka. Lukiossa viimeistään teatterissa käynti tuli elämään pysyvästi, kun äidinkielen opettajamme ansiosta luokkamme kävi paljon teatterissa. Nähdyksi tuli silloin esimerkiksi Ibsenin Peer Gynt ja Shakespearen Kuningas Lear, vaikuttavia molemmat.

Mitä harrastat?
Ulkoilu, luontopolkujen kiertäminen, ystävät, kulttuuri (teatterit, museot, leffat ja konsertit) ja kesäisin omakotiasujana myös puutarhanhoito. Luen myös paljon. Uusin harrastukseni on mummoilu, sillä olen kahden pienen tytön mummi. Se tuo mukanaan hauskanpitovastuun ja yhteisten juttujen tekemisen kuten satubaletin kerran viikossa. Maltan tuskin odottaa, että he kasvavat niin, että voin tuoda heidät teatteriin.

Mottosi?
Minut on jo keitetty niin monessa liemessä, että osaan ajatella, että asioilla on tapana järjestyä. Vaikka kaikki olisikin hetken uutta ja vierasta.

Mikä tulevista esityksistämme kiinnostaa eniten?
Haluan nähdä kyllä kaiken, mutta ensimmäisenä vastaan tulevat Ilman sinua ja Päänäyttämön Pikku naisia kiinnostavat. Ja ensi syksyn Cabareta odotan. Olen käynyt nyt katsomassa kaiken, mitä näyttämöillämme pyörii, se on loistava työsuhde-etu!