Cabaret’n superfanit: Joakim

Joakim on haaveillut koko 27-vuotisen elämänsä ajan näyttelijän ammatista, mutta epäillyt omia kykyjään ja pelännyt koulutukseen hakemista. Nyt, nähtyään Cabaret-musikaalin eturivistä 14 kertaa, hän on vakaasti päättänyt hakea ensi keväänä Teatterikorkeakouluun ja yrittää. Sillä musikaalin esiintyjiä katsoessaan hänen sisällään palaa halu päästä itsekin näyttämölle.

Joakim, mitä fanitat?

Cabaret’a tietenkin. Lisäksi olen fanittanut pienestä pitäen laulaja Pinkiä ja kiertänyt hänen keikoillaan ulkomaillakin. Ja olen Tavastian vakioasiakas. Teatteri ja keikat ovat siis ne paikat, joissa fanitan.

Millainen teatterimenneisyys sinulla on?

Muutin Turkuun 16-vuotiaana ja olen pyrkinyt katsomaan kaikki Turun Kaupunginteatterin tuotannot siitä lähtien. Teatteri oli osa elämääni jo kouluaikana. Käsikirjoitin yläasteella omia näytelmiä ja pakotin kaikki niihin esiintymään ja soittamaan. Kävin myös ilmaisutaitopainotteisen Turun klassillisen lukion. Niin ja olen näytellyt täällä kotiteatterissani teininä sellaisessa Sopukan esityksessä kuin Hanki elämä. Olin niin ylpeä, kun kriitikko kirjoitti silloin lehteen, että esittämäni “seremoniamestari tuo cabaretmaisella esiintymisellään kiinnostavan ulottuvuuden muuten pelkistettyyn näytelmään”.

Mikä rooli teatterilla on elämässäsi nyt?

Käyn edelleen paljon teatterissa ja tähtään näyttelijäksi. Mutta minulla on menossa ikäkriisi, kun tuntuu, että 27-vuotiaana pitäisi olla jo jossain, saavuttanut jotain. Haluan näyttää mihin pystyn ja Cabaret-musikaali on antanut draivia vihdoin tarttua haaveisiini.

Millainen näyttelijä sinusta on tulossa?

Sellainen “inasen extra”, eli näyttelijä, joka jakaa mielipiteitä. Minusta tärkeintä näyttelijälle on kehonhallinta, luontevuus ja uskottavuus. Haluan oppia kaikkea sitä mahdollisimman monipuolisesti. Cabaret on niin upea, koska se tuntuu niin todelta. Se vie totaalisesti mukanaan ja uppoudun siihen aina täysin.

Mikä on suosikkikohtauksesi Cabaret’ssa?

Joka ikinen kerta odotan eniten toisen puoliskon kohtausta, jossa Seremoniamestari kysyy “Onko rikollista rakastua? Eikö sydän päätä puolestamme?”. Saan jäätävät kylmikset siitä, miten Miiko Toiviainen tulkitsee sen. Se on lempikohtaukseni, mutta myös ensimmäisen näytöksen loppu on huh, siihen ei vain totu. Sitä haluaisi alkaa taputtaa ja hymyillä esiintyjille, mutta ei vaan heti pysty.

Onko joku musikaalin kappaleista ylitse muiden?

Osaan kaikki ne tietenkin ulkoa. Avausbiisi Willkommen soi suunnilleen joka päivä päässä. Mutta nyt suosikkini on ehkä Money, Money, Money -rallatus ja kaksiosainen Piittaa mä en.

Kuka on suosikkinäyttelijäsi?

En voi olla mainitsematta uudestaan Miiko Toiviaista, hänen Seremoniamestarinsa on niin mieletön, lumoava ja saaman aikaan pelottava. Vaikka oikeasti hän vaikuttaa olevan maailman sympaattisin ihminen. Muita suosikkejani ovat Otto Rokka, joka on aivan ihana, vaikka hän on vasta valmistunut näyttelijäksi. Alen Nsambu on näyttämöllä tosi viettelevä. Ja Anna Victoria Erikssonin ääni on käsittämätön. Sen tietää, että mitä vaan hän tekee, se on huippua.

Millaiset esitykset yleensä ovat suosikkejasi?

Musikaalit ovat parhaita. Pitkään sanoin suosikikseni Jekyll & Hyden ja Rocky Horror Picture Show’n. Mutta Cabaret kiilasi niiden ohi.

Mihin kiinnität huomiosi esityksissä?

Lavastus on minulle tärkeä, esimerkiksi Cabaret´n pelkistetty kehikkolavaste onnistuu kertomaan tosi paljon. Näyttelijän työhön kiinnitän tosi paljon huomiota, koska yritän imeä oppia näyttelijöiltä.

Kenen kanssa käyt teatterissa?

Useimmiten käyn yksin, että saan keskittyä roolisuoritusten seuraamiseen. Cabaret’n olen kyllä halunnut näyttää kaikille kavereilleni ja moni heistä haluaa nähdä sen uudestaankin. Esityksen nähtyään he ovat olleet aivan pökerryksissä ja sanoneet ymmärtäneensä, miksi tulen eturiviin uudestaan ja uudestaan.

Glitterpukusi on helppo bongata katsomosta, kerro siitä?

Rakastan käydä teatterissa, koska se sallii överin pukeutumisen, täällä sitäkin pidetään normaalina. Teatteri on hyvä tekosyy laittaa parempaa päälle ja pukeutua esityksen mukaisesti. Rakastan miettiä sopivia asuja ja luoda omantyylisiä kokonaisuuksia.

Jos saisit suunnitella tulevan ohjelmistomme, mitä Turussa nähtäisiin?

Toiveissa olisi ainakin Wicked ja The Greatest Showman, joka on tulossa Broadwaylle. Ja Jekyll & Hyde palaisi takaisin. Ja enemmän dekkareita voisi myös olla, tykkäsin Veden varaan -esityksestä.

Mikä Cabaret’ssa on parasta?

Se on täydellinen kokonaisuus, enkä ole ikinä nähnyt vastaavaa. Menetin yöuneni nähtyäni tämän Jakob Höglundin version ensimmäisen kerran. Jokaisen pitäisi kokea se. Ja minun täytyy päästä kanssa tekemään jotain vastaavaa vielä joskus.

Mitä teet, kun Cabaret loppuu?

Odotan sitä ihan kauhulla. Koko tämä syksy on ollut ihana Cabaret’n ansiosta, vaikka näytelmän sanoma onkin niin synkkä. Tästä esityksissä käymisestä on tullut minulle tapa, enkä tiedä millä sen korvaisin. Paitsi niin, valmistautumalla niihin Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin tietenkin.

Mitä sanoisit ihmiselle, joka ei ole ennen käynyt teatterissa?

Että ostaa lipun, eikä mieti. Ja ihan hyvin voi tulla yksin! Ja kannattaa seurata teatterien tilejä somessa, siellä koko teatterimaailma tulee tutuksi.

Cabaret-musikaalin ehtii nähdä Turun Kaupunginteatterissa vielä 23.2.2024 asti.

Kolmas Kit Kat Club, eli Cabaret-jatkot juhlitaan teatterilla 20.1.

Ja huomaathan saman viikon 10 € opiskelijatarjouksen!

Lue muut superfanien haastattelut

Emeritusprofessori Pekka pitää Turun Cabaret’a täydellisenä.

Eliselle teatteri on huilia suurperhearjesta ja opiskelusta.

Heli maustaa keskusteluja musikaalien dialogilla.

Annika istahtaa toistuvasti eturiviin Cabaret-asussaan.