Tapaninpäivän palo vauhditti Turun Kaupunginteatterin syntyä

On Tapaninpäivän yö loppuvuonna 1945. Birgerinkadulla tuli piiskaa Turun Työväen Teatterin rakennuksen käyttökelvottomaksi. Mukana menee teatterin omaisuus, tarpeisto, puvusto, arkisto ja muut. Ensi hätään työväenteatteri saa näytellä Åbo Svenska Teatterissa vuorovedoin isäntien kanssa, mutta suurempi muutos sai tapahtumasta vauhtia.

Maailmansotien välillä Turussa toimi ajan hengen mukaan kaksi suomenkielistä ammattiteatteria: Turun Työväen Teatteri ja porvarillinen Turun Teatteri. Yhdistymistä oli pohdittu pitkään, mutta epäluulo lapsipuolen asemaan joutumisesta oli vielä lykännyt sen viemistä pidemmälle. Vastaavaa keskustelua käytiin myös muissa kaupungeissa. Turusta tuli toisen maailmansodan jälkeisissä kuntavaaleissa vasemmistoenemmistöinen, mikä osaltaan hälvensi Työväen Teatterin pelkoja yhdistymisen seurauksista. Tulipalo antoi lopullisen sysäyksen.

Turun kaupunki teki ripeästi valmistelun ja jo keväällä 1946 oltiin valmiita päättämään yhden teatterin mallista. Syntyi Suomen ensimmäinen täyskunnallinen teatteri: Turun Kaupunginteatteri. Johtajaksi kiinnitettiin Jorma Nortimo Kansallisteatterista. Historiaa kunnioitettiin nimeämällä yhdistyneiden teattereiden johtajat Toivo Hämeranta ja Hemmo Airamo uuden teatterin varajohtajiksi. Uuteen teatterilautakuntaa nimettiin puheenjohtajaksi Olavi Santalahti Turun Teatterista ja varapuheenjohtajaksi Akseli Aaltonen Työväen Teatterista.

Uuden teatterin ensimmäisenä ensi-iltana nähtiin William Shakespearen Myrsky. Paikkana oli Maalaistentalon teatteritila, missä näyteltiin vuoteen 1954, kunnes tulipalo ajoi toiminnan Konserttitaloon.

Arkistokuva 1940-luvulta

Sotakorvausten loppuun saattamisen ja maaltamuuton seurauksena Turkuun syntyi taloudellista hyvinvointia, mikä mahdollisti oman teatterirakennuksen Aurajoen rantaan. Moderni ja tilava kokonaisuus vihittiin käyttöön vuonna 1962. Ohjelmistossa pyrittiin modernimpaan suuntaan jo Kalervo Nissilän ja Kaija Siikalan johtajakausilla, mikä kiihtyi 1970-luvulla Ralf Långbackan ja Kalle Holmbergin johtaessa talon taiteellista toimintaa. Turun Kaupunginteatteri oli noina vuosina valtakunnan kiinnostavin ja vetovoimaisin teatteri. Kävijämäärät pysyivät korkeina 1980-luvun puoliväliin saakka Risto Saanilan ja Taisto-Bertil Orsmaan johtajakausilla, joiden tasolle on päästy uudelleen vasta nyt 2025.

Turun kaupunki toteutti pitkään toivotun teatterirakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen 2010-luvun puolivälissä, minkä myötä taloon saatiin kolmas, keskikokoinen näyttämö. Henkilökunnan työskentelyolosuhteet paranivat kerralla modernille tasolle. Julkisuudessa keskustelua herätti työn hinta, mikä ylittyi alkuperäisistä suunnitelmista mm. asbestilöydösten takia. Väistötilat löytyivät mm. Humalistonkadun elokuvateatteri Dominosta, sekä ratapihalla sijaitsevasta Logomosta.

Teatteri aloitti myös yhteistyön Naantalin Emma-teatterin kanssa laajentaen kesäteatterin puolelle. Uuden teatteritalon myötä kolmas näyttämö Sopukka saatettiin tarjota vapaan kentän esityksille. Tavoitteena on hyödyttää koko kaupungin teatterikenttää ja monipuolistaa talon tarjontaa.

Arkistokuva 1950-luvulta

Teatteri myös organisoitiin uudelleen. Vuonna 2014 perustettiin Turun Kaupunginteatteri Oy, minkä johtoon apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän johtama yhtiön hallitus kiinnitti toimitusjohtajaksi Arto Valkaman ja teatterinjohtajaksi Mikko Koukin. Tavoitteena oli pitkään jatkuneen taloudellisen epävakauden ja laskeneiden kävijämäärien oikaiseminen, mitkä tavoitteet ovatkin toteutuneet. 2020-luvulla päästiin ylittämättöminä pidettyjen 1980-luvun alun kävijämäärien tasolle ja yhtiön talous on ollut pitkään hyvällä tolalla, vaikka julkiset toiminta-avustukset ovatkin suhteessa pienentyneet.

Kansainvälinen pandemia, eli korona, toi suoneniskun muiden suomalaisteattereiden tavoin Turun Kaupunginteatterin toimintaan. Epävarmojen vuosien aikana teatteri joutui ottamaan myös ravintolatoiminnan omaksi riskikseen. Toistaiseksi riski on kannattanut ja yhtiön tarjonta on monipuolistunut entisestään.

Turun kaupunki on ollut tyytyväinen teatteriyhtiöön, mistä osoituksena se päätti, että kaupunkiin tuleva uusi, uljas musiikkitalo Fuuga päätettiin liittää osaksi yhtiön toimintaa. Tällä haetaan synergiaetuja, eli sekä taloudellista säästöä joissakin tukipalveluissa, että uudenlaisen yhteistyön tuomia toiminnallisia kehityskulkuja. Musiikkitalolle palkattiin omaksi johtajaksi Samppa Rinne Mikko Koukin jatkaessa teatterinjohtajana. Kokonaisuudesta, jonka nimeksi tuli Kulttuuriranta Oy, vastaa yhtiön hallitus yhdessä toimitusjohtaja Arto Valkaman kanssa.

Turun Kaupunginteatterin 80 ensimmäistä vuotta ovat olleet menestyksekkäät. Se on ollut edelläkävijä ja suunnannäyttäjä Suomessa ja on sitä toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Arkistokuva 1960-luvulta

Petja Raaska

• FM, Turun yliopisto, Suomen historia
• Turun Kaupunginteatteri Oy:n / Kulttuuriranta Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2018 alkaen