Kaksi pianoa, neljä kättä -esitys tuo teatterin Fuugaan!
Lapsuuden loputtomat pianotunnit, konservatorioiden koesoitot ja kilpailut vievät pianistin urasta haaveilevaa Teroa ja Ristoa kohti musiikkitaivaan tähteyttä. Lopulta kaksikko joutuu toteamaan, etteivät he koskaan tavoittaneetkaan lapsuudenhaavettaan. Unelmasta luopuminen ei kuitenkaan tarkoita epäonnistumista, vaan itsensä hyväksymistä. Sisäinen rauha löytyykin siitä, keitä he oikeasti ovat – kaksi lahjakasta muusikkoa, jotka ovat ainakin naapurustonsa parhaita pianisteja.
Musiikkikomediassa kuullaan Bachia ja Beethovenia, jazzstandardeja sekä rock-klassikoita. Esitystä kantaa kaksi näyttelijää, jotka esittävät Teron ja Riston lisäksi muitakin rooleja. Teoksen nimen mukaisesti molemmat soittavat näyttämöllä omaa instrumenttiaan, eivät yhteistä pianoduettoa. Esityksen ohjaa Chris Whittaker, rooleissa nähdään Joel Mäkinen ja Alvari Stenbäck.
”Tämä ei ole pelkästään minun tarinani, vaan todella monen suomalaisen, joka on opiskellut klassista soitinta. Harva päätyy lopulta ammattilaiseksi, mutta monelle syntyy musiikkiin suhde, joka kantaa koko elämän. Siihen liittyy iloa ja nautintoa oppimisesta, mutta myös vaikeita tunteita, kuten riittämättömyyttä ja ahdistusta, hankalia opettajasuhteita ja vanhempien odotuksia. Teemat laajenevat myös siihen, miten ihminen suhtautuu omaan tekemiseensä. Nämä teemat koskettivat minua todella paljon”, kertoo näytelmästä heti innostunut näyttelijä ja muusikko Joel Mäkinen.
Kaksi pianoa, neljä kättä (Two Pianos, Four Hands) on kanadalainen musiikkikomedia, jonka ovat kirjoittaneet ja alun perin esittäneet Ted Dykstra ja Richard Greenblatt. Se kantaesitettiin Toronton Tarragon-teatterissa huhtikuussa vuonna 1996. Näytelmää on tehty viidessä maanosassa ja yhteensä yli 150 kaupungissa. Sitä pidetään yhtenä menestyneimmistä kanadalaisista näytelmistä. Keväällä 2027 Turun Kaupunginteatterin ohjelmistoa nähdään ensi kertaa Turun musiikkitalo Fuugassa. Molempia taidetaloja operoi Kulttuuriranta Oy.
Kaksi pianoa, neljä kättä on omiaan viihdyttämään lapsena soittotunneilla turhautuneita, ja lohduttamaan maailmanmaineesta haaveilleita lähes lahjakkuuksia. Tässä esityksessä viimeinen sana on musiikilla.
