Runoilija Heli Laaksosen ja luontoasiantuntija Ari Karhilahden luonto- ja runoillat Turun Kaupunginteatterissa ovat olleet iloisia yleisömenestyksiä. Ne eivät ole perinteistä lausuntaa, eivät asiallisia luentoja eivätkä kepeitä stand up -keikkoja – vaan vähän kaikkea tätä ja lisäksi sydämellistä läsnäoloa, hauskaa paasausta, yllättäviä tilanteita ja luontokuvakavalkadien juhlaa. Omanlaisiaan. Torstaina 19.9.2024 klo 18.30 luonto- ja runoilta kutsuu taas!
Herkeämättä puliseva, luontoa rakastava kaksikko fundeeraa parisen tuntia mielikuvitusmetsässä ja tarjoaa vieraaksi tulleille vankkaa luontotietoa, heliseviä runoja, paljon naurua sekä valkokankaalle heijastettuja vaihtuvia valokuvia ja maalauksia.
Perinteisesti luontoillassa on vastattu myös yleisökysymyksiin. Yksi kysymys saa noin kymmenen vastausta, sitten hörpätään kuksasta vettä, ja mennään heti kohta seuraavaan. Lähestymistapa aiheisiin on yllättävä. Kuinka monta yksitavuista luonnonilmiötä tavataan Suomessa: täi, koi, pyy, kyy, kuu, hai..? Kuka keritsi lampaan, ennen kuin ihminen otti sen kotieläimekseen? Vaatiiko joku eläin täydellistä hiljaisuutta? Onko olemassa kasvia, jolla olisi ääni? Raision Attenborough Ari tietää (ehkä!), ja sanamaija Laaksonen runoilee.
Väliajalla katetaan tiskille uutuusteosten sorttimentti: kummaltakin on odotettavissa vuonna 2024 uutta tuotantoa.
Tutustu Ariin ja Heliin
Turun yliopistossa uransa tehneenä, Luontoplus-ohjelman rakastettuna vetäjänä yli 20 vuotta toiminut Ari Karhilahti osaa kertoa havainnollisesti mitä ihmeellisimmistä luonnonilmiöistä. Arin fundeerauksia ja kuvituksia on nähty lukuisissa luontokirjoissa ja näyttelyissä. Häntä on jo vuosikymmeniä huudettu tässä valtakunnassa hätiin neuvoineen, kun kuusen oksalta löytyy outo sieni tai pellolta tornipöllö – tai kun delfiini ui Turun saaristossa kalastajan pyydyksiin. Hänen sattumuspankkinsa on ehtymätön: on tapaus ketusta, johon pumpattiin ilmaa, valkoselkätikasta, jonka nokka venahti tarhaolosuhteissa niin, että se piti hioa lyhemmäksi, ja banaanilastin mukana Suomeen tulleesta liskosta, jolta katkesi alaleuka. Saattaapa alaleuka loksahtaa kuulijaltakin ja ihmetyksen sormi mennä hämmästyksen suuhun, kun tarinaa riittää.
Luonto- ja ympäristöneuvojaksi Tuorlasta hiljan valmistunut sanamaija Heli Laaksonen on jo parisenkymmentä vuotta liehunut lavoilla lounaismurteisine runoineen. Arin hän tavoin myös kuvittaa tarvittaessa. Suomalaisen kirjakaupan vuoden kirjaksi valitsema kaunotietoluontokirja Luonnos saa tuplaten seuraa tänä vuonna: Jatkos viihdyttää uusine luontoesitelmineen ja kuvituksineen. Lisäksi englanninkieliselle yleisölle on käännetty Helin teoksista poimittu, suomalaista luontoa esittelevä valikoima The Nature of the Finnish Nature.
Kummallakin esiintyjällä on uskolliset yleisönsä, joita odotetaan paikalle luonto- ja runoiltaan – kuten myös ensikertalaisia iloitsemaan, liikuttumaan ja oppimaan luonnosta. Jos jokin aikaisempi show on tullut jo nähdyksi, ei haittaa! Ratkaisemattomia kysymyksiä, uusia runoja ja vain keskivanhoja vitsejä riittää. Luonto ei ammentamalla lopu.
