Jekyll & Hyde
-
Liput
-
Tyylilaji
-
Kesto
-
Näyttämö
-
Ensi-ilta
-
Tuotanto
Jekyll & Hyde -musikaali jäi monen katsojan mieleen silkan näyttävyytensä vuoksi. Musikaalin kuvitteellinen maailma muuttui todeksi kulissien takana – ja joskus niiden alla – työskentelevien ammattilaisten käsissä.
Frank Wildhornin säveltämä Jekyll & Hyde -musikaali perustuu Robert Louis Stevensonin pienoisromaaniin vuodelta 1886. Alkuperäisteos kertoo melko suoraviivaisen tarinan herra Uttersonista, joka selvittää ystävänsä tohtori Jekyllin ja salaperäisen pahantekijän herra Hyden välistä yhteyttä.
Jekyllin ja Hyden välisen suhteen laadusta on sittemmin tullut yleistietoa, joten musikaalissa kauhuklassikkoon on lisätty romantiikkaa. Lisäksi musikaalin tarina pyrkii selittämään, miksi tohtori Jekyll tekee kehnosti päättyvän ihmiskokeensa.
Jekyll & Hyde sai Suomen ensi-iltansa Turun Kaupunginteatterissa helmikuussa 2013 Tuomas Parkkisen ohjaamana.
Suomen kantaesitys Turun Kaupunginteatterissa 22.2.2013.
Käsikirjoitus Leslie Bricusse, laulujen sanat Leslie Bricusse ja Steve Cuden, musiikki Frank Wildhorn, käännös Tuomas Parkkinen, Jussi Vahvaselkä ja Kristina Vahvaselkä, ohjaaja Tuomas Parkkinen, koreografia Osku Heiskanen, puvustus Pirjo Liiri-Majava, lavastus Teemu Loikas, valosuunnittelu Janne Teivainen, äänisuunnittelu Jari Tengström, naamioinnin suunnittelu Heli Lindholm
Rooleissa: Riku Nieminen (Henry Jekyll / Edward Hyde), Anna Victoria Eriksson (Lucy Harris), Jennie Storbacka (Emma Carew), Severi Saarinen (John Utterson), Mika Kujala / Heikki Sankari (Danvers Carew), Jukka Aaltonen, Juha Antikainen, Mikael Haavis-to, Samuel Harjanne, Pekka Hiltunen, Minna Hämäläinen, Anna-Maija Jalkanen, Mikko Jokinen, Lauri Ketonen, Otto Kivekäs, Petra Kosola, Mikko Nuopponen, Salla-Maria Orvasto, Antti L. J. Pääkkönen, Petri Rajala, Pauliina Saarinen, Suvi Salospohja, Riitta Salminen, Hanna Silander, Viljami Vahvaselkä, Anne Vihelä
Jekyll & Hydessä näyttämöä hallitsivat suuret lavaste-elementit, jotka muuntuivat milloin ilotaloksi, milloin laboratorioksi. Puvustusta inspiroi viktoriaaninen tyyli runsaine helmoineen ja silinterihattuineen.
”Teemu Loikkaan konkreettisesti vinksahtanut lavastus on upea ja muuntuu käsittämättömän moneen. Tunnelmaa puolestaan luovat Janne Teivaisen suunnittelemat valot. En voi kuin ihailla, ihailla, ihailla”, KujerruksiaAvautuu uuteen välilehteen-kulttuuriblogin Linnea Peurakoski kiteytti.
Pukujen, valojen ja lavastuksen lisäksi esitys vaatii rekvisiittaa. Teatterin tarpeiston vastuulla ovat lavalla tarvittavat esineet kirjahyllyn kirjoista irtonaisiin ruumiinosiin. Jekyll & Hydessä tarpeistoa työllisti erityisesti tohtorin laboratorio koeputkineen ja säilöttyine aivoineen.
Tarpeistonvalmistaja Pauliina Uotilan mukaan pienetkin detaljit lisäävät näyttämölle rakennettavan maailman todentuntuisuutta. Jekyll & Hydessä huolellisuus näkyi muun muassa lääkepullojen käsin kirjoitetuissa etiketeissä.
”Joku voi ajatella, että ne eivät näy yleisöön, mutta kyllä niillä on vaikutusta. Yksityiskohdat tuovat aitoutta.”
”Joskus etiketeissä saattaa kyllä lukea jotain levotonta”, Uotila naurahtaa ja nostaa varaston hyllyltä esille lasipurkkiin säilötyn sikiön, jonka nimilapussa lukee Veli Sikiö – musikaalin nimirooleja esittäneen Riku Niemisen Putous-hahmon mukaan.
Jekyll & Hyden juonessa murhataan ja sekoitellaan kemiallisia aineita, joten lavalla nähtiin veriroiskeita, tulta ja räjähdyksiä.
Valaistus- ja erikoistehostemestari Tero Aalto kertoo, että näyttämöllä palaa alkoholi, jonka palamistuotteina syntyy savun sijasta vettä ja hiilidioksidia. Turvallisuus on pyrotekniikkaa käytettäessä aina etusijalla ja sammutuspeitteet odottavat sivunäyttämöllä.
Jekyll & Hydessä liekit etenivät samaa tahtia laulun kanssa. Hallitusti leviävän tulipalon toteuttaminen on millilitrapeliä. Tulipalo sytytetään kauko-ohjaimella ja sen kesto ajoitetaan mittaamalla polttoaine tarkasti. Tuli sammuu, kun alkoholi on palanut loppuun.
Kaukosäätimellä voidaan sytyttää jopa ihminen. Jukka Aaltosen roolihahmo koki Jekyll & Hydessä liekehtivän kuoleman.
”Näytti siltä, että Hyde nakkasi tulitikun uhrin päälle ja tämä syttyi liekkeihin. Totuus on, että kuumuutta kestävästä aramidikuidusta tehty viitta napsautettiin langattomasti palamaan. Esiripun laskeuduttua juoksin sutena paikalle ja sammutin Jukan sammutuspeitteellä”, Aalto kertoo.
Ehkäpä hurjin temppu oli kuitenkin kohtaus, jossa Riitta Salmisen roolihahmo joutui herra Hyden uhriksi. Murhaajan ampuessa seinälle roiskui verta ja aivoja. Salmisen niskaan oli kohtauksessa asennettu pehmusteiden päälle pieni räjähdyspanos, jonka päällä oli tekoveripussi ja trasselia. Riku Niemisen esittäessä ampumista langaton panos ja ääniefekti laukaistiin yhtä aikaa.
Panos lähti Salmisen niskasta kohti takaseinää hengenvaarallista 2000 metrin sekuntivauhtia – nopeammin kuin useimpien aseiden luodit. Näyttämöllä pidettiin huolta siitä, että kukaan ei kävellyt Salmisen takana murhakohtauksen aikana.
Aalto huomauttaa, että myös teatteriaseita käsitellessä noudatetaan ehdotonta varovaisuutta, vaikka niillä ei voikaan oikeasti ampua.
”Katsomosta näyttää, että näyttelijä osoittaa jotakuta kohti, mutta todellisuudessa hän osoittaa metrin ohi.”
Tarpeistollakin oli osansa väkivaltakohtauksissa. Teatteriaseet ostetaan usein valmiina, mutta erikoisimmat kapistukset täytyy rakentaa itse. Pauliina Uotila valmisti Jekyll & Hydeen kävelykepin sisään piilotetun stiletin.
”Se oli haastava työ, sillä se vaati toimiakseen mekanismin ja lisäksi terän tuli olla pienikokoinen. Mekanismi oli herkkä, joten tein samalla kertaa myös varakepin.”
Teatterin näyttämöllä lavasteet vaihtuvat käsityönä. Vaihdoista huolehtivat mustiin pukeutuneet näyttämömiehet. Jekyll & Hydessä näyttämömiehenä työskennellyt Eetu Mendolin kertoo musikaalin lavastevaihtojen olleen niin nopeita ja vaikeita, että näyttämötekniikalla oli omia harjoituksiaan.
Muutamassa kohtauksessa näyttämömieheltä vaadittiin erityistä notkeutta.
”Laboratorion etuosassa oli alle metrin korkuiset liikkuvat portaat. Olin portaiden alla lähes kontallani työntämässä niitä eteenpäin. Kaverini ihmettelivät esityksen nähtyään, liikkuivatko portaat kauko-ohjauksella!”
Lavasteet pyritään vaihtamaan huomaamatta, mutta joskus näyttämömies pääsee näkyville. Mendolin mainitsee, että hänellä oli musikaalissa stunt-varjon rooli.
”Loppukohtaukseen haluttiin Hyden uhkaava, kasvava varjo. Riku Niemisen piti samaan aikaan ehtiä lavalle, joten tulin laboratorion sisältä kovalla kiireellä, puin ylleni hännystakin ja silinterin ja olin hetken ajan Jekyll ja Hyde.”
”Sain myös toimia Jukka Aaltosen sijaisena, kun pyroteknikot Tero Aalto ja Ilkka Stolt harjoittelivat ihmisen sammuttamista. Makasin sivunäyttämöllä kolme tai neljä kertaa ilmiliekeissä”, Mendolin kertoo.
Jekyll & Hydeä esitettiin koko esityskautensa ajan täysille katsomoille. Yhteensä musikaalin näki 32 000 katsojaa.
Kun näytökset loppuivat vappuna 2014, Turun Kaupunginteatterin peruskorjaukseen valmistauduttiin jo kovaa kyytiä. Paljon tavaraa joutui remontin alta myyntiin tai roskalavalle, mutta esimerkiksi Jekyll & Hydessä käytetty pistooli odottelee lukkojen takana uusia rooleja. Myös laboratoriossa nähdyt kallot ja aivot säästettiin varastoon.
Eetu Mendolin hymähtää, että musikaali opetti hänelle jotain olennaista teatterin taiasta.
”Jekyll & Hyde sai minut todella ymmärtämään, että teatteri on suurta huijausta. Laboratorio näytti hienolta jalopuulta – mutta sehän oli kaikki vain vaneria!”
Katso traileri Youtubesta Jekyll & Hyde – Turun kaupunginteatteriAvautuu uuteen välilehteen
Teksti: Siiri Liitiä
Jekyll & Hyde -musikaalin ulkonäkö teki vaikutuksen moniin. Pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava, lavastaja Teemu Loikas ja valosuunnittelija Janne Teivainen vastaanottivat tammikuussa 2014 Turun teatterikerhon säätiön tunnustuspalkinnon musikaalin visuaalisesta toteutuksesta.