Avaruudessa leijuu huone

Avaruudessa leijuu huone – kiiltävä, puhdas, tehokas, kontrollissa, täydellinen. Huoneessa seisoo tutkija. Ikkunan takana on luonto, omalla paikallaan, jossain muualla, tuolla alhaalla. Tutkija katsoo sitä tehden havaintoja. Sanoittaen: “luonto on tämänlainen.” Maailma on järjestelty ymmärrettäviksi osasiksi.

Moderni, humanistinen ihmiskuva on aina korostanut mielen ja ruumiin erottamista ja “kehityksen” lähtökohtaista hyvyyttä. Avaruusalus fiktion tapahtumapaikkana edustaakin täydellisesti tätä näennäistä valtadynamiikkaa: Ihmisen ja teknologian liitos on voittanut ja luonut täydellisen, historiattoman ja rationaalisen hengen olennon, joka vihdoin irrottautuneena ruumiistaan ja planeetastaan voi tehdä puhtaan rationaalisia päätelmiä keskellä ei-yhtikäs-mitään.

Solaris kertoo tarinan siitä, kun luonto ei pysy humanismin sille järkeilemällä paikalla. Luonto, tunteemme ja menneisyytemme vuotavat avaruusaluksemme tiiveimmistäkin raoista sisään, vaikka yrittäisimme tiivistää järkemme linnaketta, hitsata sisäänpääsytiet umpeen ja katsella kaikkea ulosjäänyttä ikkunan luoman turvan takaa. Solariksen tarina muistuttaa meitä siitä, että olemme osa virtaavaa ja monimutkaista kokonaisuutta.

Vaara tällaisten puhtaiden järjen linnakkeiden rakentamisessa voi olla sen huomaamatta jättäminen, että tämä kaikki tilkitseminen, tiivistäminen, järjestäminen ja puhdistaminen, ei ehkä ole vain rationaalisuutta ja järkeä, vaan pelon ruokkimaa. Tunteita väheksyvässä kulttuurissa voimme ajatella toimivamme objektiivisesti, vaikka valitsemmekin kuunnella vain negatiivisia tunteitamme ja jätämme huomiotta rakentavammat tunteemme, kuten myötätunnon *1.

Voisimmeko ajatella, että tämän luomamme rajan tarkoitus onkin olla poissulkemisen sijaan paikka kohdata toinen? Että emme ole olemassa vain itseämme varten, vaan juuri tuota toista varten *2. Voisimmeko päättää kohdata ympäröivän maailman hallinnan ja eristäytymisen avaruusaluksen sijaan myötätunnolla ja avoimuudella, halulla saada muu maailma eliöineen voimaan hyvin?

Tämä ekologinen näkökulma muistuttaa meitä myös vastuustamme säilyttää ja vaalia luonnon monimuotoisuutta. Solaris tarjoaa kuvauksen siitä, miten luonto voi ylittää inhimillisen ymmärryksen ja kontrollin, mutta se ei tarkoita, että meidän tulisi luopua yrityksestä ymmärtää ja suojella ympäristöämme. Pikemminkin tarvitsemme nöyryyttä ja kunnioitusta luonnon monimutkaisuutta kohtaan. Kun tarkastelemme ympäröivää maailmaa myötätunnolla ja avoimuudella, voimme löytää keinoja elää tasapainossa luonnon kanssa.

3D-luonnos Solariksen huoneesta.

Solaris sai ensi-iltansa Turun Kaupunginteatterissa syyskaudella 2023.

Lähteet

• 1) Aaltola, Elisa & Keto, Sami, 2017, Empatia: myötäelämisen tiede, Into. s. 14-15.
• 2) Levinas Emmanuel 2007: Beyond the Verse: Talmudic Readings and Lecture. Kääntänyt Gary D. Mole. Continuum. s.114. Alkuperäisjulkaisu 1982.

Lavastukseen vaikuttanutta kirjallisuutta

• Aaltola, Elisa & Keto, Sami, 2017, Empatia: myötäelämisen tiede. Into
• Aaltola, Elisa, 2022, Esseitä eläimistä. Into
• Aaltola, Elisa, toim. 2013, Johdatus eläinfilosofiaan. Gaudeamus.
• Bennet, Jane, 2010, Vibrant Matter: A Political Ecology of Things. Duke University Press.
• Demos, T.J, 2017, Against the Anthropocene: Visual Culture and Environment Today. Sternberg Press.
• Federici, Silvia, 2020, Mormons in Space Revisited with George Caffentzis, teoksessa Beyond the Periphery of the Skin: Rethinking, Remaking and Reclaiming the Body in Contemporary Capitalism. PM Press.
• Foucault Michel, 1980, Tarkkailla ja rangaista. Suomentanut Eeva Ninanka. Otava.
  Haraway, Donna J., 2016, Staying with the trouble: Making kin in the Chthuluscene. Duke University Press.
• Latour, Bruno, 2022 Matkalla Maahan: Politiikka ja uusi maailmanjärjestys. Suomentanut Päivi Malinen. Vastapaino.
• Lehtola, Jyrki 2022: Messukylässä kaikki on hetken täydellistä koska ihminen ei vielä asu täällä. Essee Image -lehdessä 10.8.2022. https://www.apu.fi/artikkelit/naantalin-asuntomessut-jyrki-lehtolan-tuomio-essee. Haettu 28.8.2023.
• Lummaa, Karoliina & Rojola, Lea, Toim. 2020, Posthumanismi. Eetos.
• Oksanen, Markku, 2012, Ympäristöetiikan perusteet: luonne, historia ja käsitteet. Gaudeamus.
• Sequeiros, Sofia Blanco, 2021, Voitto. Kosmos.