Turussa fanittamaansa näyttelijään voi törmätä myös Viidennellä näyttämöllä
Sinikka Sokka syö usein lounaansa Vitosella, joten kahvit juotiin siellä. Taiteilijatapaaminen kruunasi Anna-Mari Taipaluksen syntymäpäivän.
Sinikka: Minä käyn täällä aika usein syömässä lounaan, kun tulen Turkuun töihin Cabaret’n esityksiin.
Anna-Mari: Minä työskentelen luovana johtajana Parcerolla ja lounastelu jää vähiin, mutta teatteri-illan yhteydessä poikkean tänne mielelläni. Rakastan teatteria taidemuotona ja erityisesti rakastin Cabaret-musikaalia. Esityksen jälkeen annoin seisovat aplodit ja ihmettelin, miksi ihan kaikki eivät tehneet niin. Pakkohan niiden oli siitä tykätä ja silloin pitää nousta seisomaan! Mutta suomalaiset ovat niin kehnoja reagoimaan.
Sinikka: Cabaret on tosiaan hieno, nautin Fräulein Schneiderin roolistani siinä. Ihanaa, että olet kannustanut esimerkilläsi muita katsomossa.
Anna-Mari: Kyllä pitäisi uskaltaa näyttää tunteensa. Kirjoitin muuten joskus tunteisiin vetoavan radiomainoksen, johon halusin ehdottomasti sinut Sinikka lukijaksi. Äänesi on niin lempeä ja vahva samaan aikaan. Olen rakastanut sitä aina ja kuunnellut levytyksiäsi 70-luvulta. Yhdistän sinut vahvasti KOM-teatteriin, mutta olet ilmeisesti asunut myös Turussa?
Sinikka: Olen, ensimmäisen kerran jo alakouluikäisenä. Ensimmäinen muistoni Turusta on kyllä synkkä. Päädyin lapsena tänne Ursininkadulle asumaan katolisten nunnien sisäoppilaitokseen ja huolehdin siellä vielä pienemmistä sisaruksistani. Käynnissä oli suurlakko ja kaikki oli jotenkin pysähtynyttä ja uhkaavaa. Aikuisena olen työskennellyt eniten Helsingissä, mutta Turun Kaupunginteatteri on toinen kotiteatterini.
Anna-Mari: Tämä on minullekin tärkeä paikka ja täällä on ollut viime vuosina ihan todella hyvä ohjelmisto. Turku on noussut kiinnostavaksi teatterikaupungiksi.
Sinikka: Minusta yleisö tekee kulttuurikaupungin. Sinä Anna-Mari teet! Lapsia pitäisi myös tuoda teatteriin. Lapsena saadut kulttuurikokemukset opettavat nauttimaan taiteesta.
Anna-Mari: Minä tuon lastani teatteriin aina kun mahdollista. Esityksen lisäksi on ihana seurata myös hänen eläytymistään. Minuun itseeni on viime aikoina tehnyt suurimman vaikutuksen juuri Cabaret-musikaali. Sen tarina, miten siinä yhdistyvät eri tunnetilat. Kaikki se taito ja toisaalta traagisuus. Ja sinun roolissasi Fräulein Scheiderina se sitoutumisenpelko kosketti. Ja se miten kaikki menee pieleen, kun vihdoin uskallatkin rakastua. Voi että.
Sinikka: Niin, hänen saksalainen järkiperäisyytensä antaa vihdoin periksi ja hän uskaltaa tuntea. Juuri sen takia loppuratkaisu on niin traaginen. Olemme huomanneet, että tämän päivän yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa paljon tähän esitykseen. Me vedämme Cabaret’ssa kuin viimeistä päivää! Minuun teki viimeksi suuren vaikutuksen Kaija Saariahon ooppera Innocence. Olin sitkeä ja sain lipun. Se kannatti, sillä esitys oli käänteentekevä.
Anna-Mari: Esittävä taide parhaimmillaan on!
Sinikka: Niin, teatteri on jotenkin niin paljon elähdyttävämpää, kuin ruudulta katsottu, rajattu kuva. Siinä esiintyjien ja yleisön, sinun ja minun, välillä on yhteinen, maaginen energia.
Elämyksiä teatterista!
Cabaret-musikaali nähdään Päänäyttämöllä 23.2.2024 asti.
Paikallistarinoista kiinnostuneille tarjolla on 16.11. alkaen dekkari Veden varaan.
Turun Kaupunginteatterin ravintola Viides näyttämöAvautuu uuteen välilehteen palvelee ma-la.
Haastattelu on julkaistu Turkupostissa 4, 2023.