Yleisö muistelee: Rinnakkain katsomossa
Tom of Finland Logomolla oli aivan mieletön. Sain houkuteltua mukaan siskoni, joka ei käy juuri missään. Kun käy, haluaa eturiviin, että näkee kaiken. Olimme eturivissä ja yksi esiintyjistä otti flirttimielessä siskoni silmätikuksi. Ihana päivä. Siskoni sanoi jo väliajalla, etä tämä pitää nähdä uusiksi. Olimme muutaman viikon päästä sattumoisin samoilla eturivin paikoilla. Fiilis oli vielä parempi, kun tiesi, mitä tapahtuu. Kolmas kerta tuli vahingossa, kun kaverin avecit alkoivat riidellä ja jäi kaksi ylimääräistä lippua. Siskolle ja mulle. Kolmannen kerran, kun somessa hehkutimme ToF:ia, yksi kysyi: ”onko siinä joku kohta, joka on jäänyt epäselväksi teille?” ja kuulemma isän mielestä kamelitkin jo nauraa meille. Kostoksi kävimme katsomassa vielä Tampereen teatterikesässä Tampereen Työväenteatterilla. Mutta kyllä tämä oli Logomossa paras ❤️
Syksyllä 2012 istuin Turun Kaupunginteatterin katsomossa vastanaineena. Vierelläni oli mies, jonka kanssa olin mennyt naimisiin vain muutamaa kuukautta aiemmin. Lavalla esitettiin Andriy Zholdakin Kirsikkapuistoa – pitkä, raskas ja vaikeasti kiinni saatava, kuin jokin, mitä ei oltu tarkoitettu ymmärrettäväksi kerralla. Väliajat venyivät, kohtaukset tuntuivat loputtomilta. Toisella väliajalla mieheni kääntyi minuun päin ja sanoi aivan rauhallisesti: – Minä lähden nyt kotiin lämmittämään saunaa. Ei riitaa, ei draamaa. Hän vain nousi ja lähti. Ja minä jäin. Istuin yksin pimeässä katsomossa ja katsoin esityksen loppuun asti. En siksi, että olisin halunnut – vaan koska en voinut lähteä kesken. Jokin piti minut paikallani, aivan kuin olisin yrittänyt ymmärtää muutakin kuin näytelmää. Siinä hetkessä tiesin jotakin. En osannut vielä sanoa sitä ääneen enkä myöntää sitä itselleni, mutta tunsin sen: me emme olleet samassa tarinassa. Olimme istuneet vierekkäin vain siksi, että olimme joskus päättäneet niin. Kun aplodit lopulta alkoivat, minä taputin muiden mukana, mutta tiesin jo, että jokin oli päättynyt. Kaksi vuotta myöhemmin me erosimme. Mutta oikeastaan se ilta oli jo viimeinen näytös.
Kävin teatterissa ja narikassa oli niin söpö muija, että piti mennä hetkeksi vessaan hihittämään itseksekseen, kun ihastuminen iski niin lujaa. Pari vuotta myöhemmin tavattiin sovelluksessa ja pari vuotta myöhemmin edelleen yhdessä ja yhteinen tulevaisuus on vahvasti suunnitteilla. Niin se teatteri yhdistää ♥️
Olin alkanut seurata eräällä sosiaalisen median alustalla ihmistä, jota pitin todella siistinä tyyppinä. Hän oli suuri musikaalien ystävä, kuten minäkin, ja eräs hänen suuri rakkautensa oli Turun Kaupunginteatterin versio Jekyll and Hyde -musikaalista. Halusin hirveästi ystävystyä tämän ihmisen kanssa, joten kirjoitin Jekyll and Hydea koskevan mielipiteen someen hieman toivoen, että hän näkisi sen. Ansa laukesi, ja olemme yhä ystäviä, yli kymmenen vuotta tämän jälkeen. Tämän jälkeen on istuttu Turun Kaupunginteatterissa monesti tämän ystävän kanssa, ja Turun musikaalimatkoilla olen tutustunut myös lukuisiin uusiin ystäviin. Tom of Finland, Rock of Ages, Varissuo – näistä on lonksutettu leukoja Turun yössä niin, että aamulla pää on ollut naurusta ja analyysista hieman pöpperöinen. Elämäni voisi olla paljon yksinäisempää, ellei näitä esityksiä olisi ollut.
Romeon ja Julian aikana rakkaustarinamme sai lähtölaukauksen ensisuudelman osalta. Tarinallamme on onnellisempi loppu kuin itse näytelmässä, koska olemme molemmat hengissä ja onnellisesti naimisissa toistemme kanssa.
Kävin useassa näytöksessä parhaan ystäväni kanssa, ja aina salista pois kävellessä se tuntui oikealta kävellä juuri hänen kanssaan, keskustellen, nauraen, kyyneliä pyyhkien, pohtien pois. Käydään edelleen säännöllisesti katsomassa, ollaan seurusteltu toista vuotta, ja suurin yhteinen intohimo on teatterin tekeminen, sen katsominen ja taiteesta nauttiminen. Kiitos Turun Kaupunginteatteri❤️
Kysyin mieheltä, tulisiko hän kanssani kaupunginteatteriin katsomaan ja kuulemaan Heli Laaksosta. Ei innostunut. Jatkoin, että kyseessä on luonto- ja runoilta ja toisena esiintyjänä Aki Karhilahti. Silloinpa lamppu syttyi ja hän sanoi, että osta vaan liput. Samalla varasin hotelliyön, vaikka turkulaisia ollaankin ja kotiin olisi ollut lyhyt matka. Tuli kiva parisuhdeviikonloppu!
